Tukholma, lokakuu 2016

Tukholma, lokakuu 2016
Tukholma, lokakuu 2016. Kuva: Marika Pietilä

maanantai 5. joulukuuta 2016

Ruotsalainen pankkitili ja pankkikortti

Ruotsalaisilla pankeilla on erilaisia sääntöjä siitä, tarvitseeko pankkitilin avaamiseksi ja pankkikortin hankkimiseksi esimerkiksi ruotsalaista henkilötunnusta tai henkilökorttia vai riittääkö suomalainen passi. Tätä tekstiä varten olen ottanut yhteyttä kuuteen isoon Ruotsissa toimivaan pankkiin Nordeaan, Handelsbankeniin, Danske Bankiin, ICA Bankeniin, SEB:hen ja Swedbankiin ja ottanut siten selvää, millaiset käytännöt kullakin on.

Pankkitilin avaaminen


Pitääkö käydä konttorissa? Kun alat ensi kertaa ruotsalaisen pankin asiakkaaksi ja haluat avata sieltä tilin, sinun pitää useimmissa tapauksissa käydä paikan päällä tulevan pankkisi konttorissa. Kuudesta aiemmin mainitsemastani pankista kaikki muuta paitsi Danske Bank ja ICA Banken edellyttävät tätä. Sekä Danske Bankin että ICA Bankenin sivulla myös henkilö, joka ei aiemmin ole ollut pankin asiakas, voi tehdä hakemuksen tilin avaamiseksi. Toisaalta, jos sinulla on ruotsalainen henkilötunnus ja olet sen myötä hankkinut myös Mobilt BankID:n eli kännykällä käytettävät sähköiset henkilöllisyyden tunnistamiseen tarvittavat kirjautumistunnukset, voit esimerkiksi Nordean sivuilla alkaa asiakkaaksi myös ilman konttorikäyntiä.

Täytyykö minun saada tuloja Ruotsista, jotta voin avata tilin? Useimmat pankit eivät vaadi, että sinun pitäisi saada tuloja Ruotsista tilin avaamiseksi, mutta sen sijaan sinun pitää pystyä selittämään, miksi haluat avata ruotsalaisen tilin. Esimerkiksi Nordeasta sanotaan, että vaikkapa suomalaiselta tililtä ruotsalaiselle tehtävät tilisiirrot voisivat käydä perusteluksi tilin avaamiselle, jos asiakas vain voi selittää, miksi hänen pitäisi tehdä sellaisia. Swedbankista ja Handelsbankenista taas muistutetaan, että on välttämätöntä pystyä selittämään syy tilin avaamiselle, koska laki rahanpesusta vaatii sitä.

Tarvitsenko ruotsalaisen henkilötunnuksen (personnummer) tilin avaamiseksi? Tässä asiassa pankkien säännöt vaihtelevat ja sekä omien että tuttavapiirini kokemuksien mukaan toimintatavat saattavat vaihdella myös saman pankkikonsernin eri konttorien välillä. Seuraavassa kuitenkin pankeilta saamani viralliset vastaukset.

Tarvitsenko pankkitilin avaamiseksi ruotsalaisen henkilötunnuksen?


  • Nordea: Ei, Suomen passi riittää, mutta asiakasta kyllä kehotetaan hankkimaan ruotsalainen henkilötunnus paitsi, jos hän työskentelee Ruotsissa lyhyemmän ajan kuin vuoden,  jolloin väliaikainen henkilötunnus (samordningsnummer) riittää.
  • Handelsbanken: Ei, Suomen passi riittää.
  • Danske Bank: Ei, Suomen passi riittää.
  • ICA Banken: Kyllä ja ei. Ilman ruotsalaista henkilötunnusta asiakas voi hankkia ainoastaan talletustilin, jolle voi saada pankkikortin, jota voi käyttää kuitenkin vain ostoihin Ican kaupoissa tai rahan nostamiseen samoissa kaupoissa. Ruotsalaisen henkilötunnuksen avulla saa hankittua muunkinlaisen tilin laajemmin käyttövaltuuksin.
  • SEB: Ei, Suomen passi riittää.
  • Swedbank: Ei, Suomen passi riittää.

Ruotsissa verkkopankkiin kirjaudutaan usein esimerkiksi
tällaisella taskulaskinta muistuttavalla laitteella. Kuva: Marika Pietilä

Minulla on jo ruotsalainen henkilötunnus, muttei vielä ruotsalaista henkilöllisyystodistusta. Riittääkö pelkkä henkilötunnus (personnummer) tilin avaamiseksi?

Ruotsissa voi saada henkilötunnuksen ilman, että hankkii ruotsalaisen henkilöllisyystodistuksen. Monet pankit kuitenkin vaativat ruotsalaisen henkilöllisyystodistuksen esittämistä ruotsalaisen henkilötunnuksen todentamiseksi, eikä Suomen passi suomalaisine henkilötunnuksineen aina riitä todisteeksi ruotsalaisesta henkilötunnuksesta.

SEB:lle, Danske Bankille ja Handelsbankenille riittää henkilöllisyystodistukseksi kuitenkin myös tässä tapauksessa Suomen passi. Nordea ja Swedbank taas sanovat, että jos henkilöllä jo on ruotsalainen henkilötunnus, hän tarvitsee silloin myös ruotsalaisen henkilöllisyystodistuksen (esim. Skatteverketin myöntämä ID-kortti). Ica Bankenissa suomalainen passi riittää ainoastaan talletustilin avaamiseksi, johon ei ruotsalaista henkilötunnusta tarvita, mutta kaikkien ruotsalaisen henkilötunnuksen vaativien tilien avaamiseksi henkilöllä pitää olla myös ruotsalainen henkilöllisyystodistus.

Jos haluan myös pankkikortin enkä pelkkää tiliä, ovatko säännöt samat henkilötunnuksen ja henkilöllisyystodistuksen suhteen? Useimmissa pankeissa kyllä. Kysymistäni pankeista näin vastasivat kaikki muut paitsi Danske Bank. Esimerkiksi jos sinun pitää hakea tilaamasi kortti pankin konttorista, henkilöllisyyden todistaminen onnistuu siis yleensä samalla tavoin kuin avatessasi tilin kyseisessä pankissa. Danske Bank kuitenkin kertoo, että lähettää kortin suoraan kotiin, eikä henkilöllisyyttä tarvitse todistaa enää tässä vaiheessa.

Nyt minulla on sekä suomalainen että ruotsalainen tili. Maksaako tilisiirto ruotsalaiselta tililtä suomalaiselle jotain?

  • Nordea: Ei maksa, jos siirron suuruus on alle 50 000 €, ja se tehdään netissä.
  • Handelsbanken: Ei maksa, jos siirto tehdään netissä.
  • Danske Bank: Ei maksa normaalitapauksissa, jos siirto tehdään netissä.
  • Ica Banken: Ei maksa, jos siirto tehdään SEPA-/Eu-maksuna netissä.
  • SEB: Ei maksa, jos teet niin kutsutun SEPA-maksun netissä.
  • Swedbank: Ei maksa, jos siirto tehdään netissä.


Tätä artikkelia varten valitsin esimerkeiksi kuusi suurta ruotsalaista pankkia kuvaamaan yleistä tilannetta. Ruotsissa toimii kuitenkin myös lukuisia muita pankkeja. Listan Ruotsin pankeista löydät esimerkiksi täältä.

keskiviikko 16. marraskuuta 2016

Opintotukea opintoihin Ruotsissa

Huom! Tämä artikkeli käsittelee ensisijaisesti korkeakouluopiskelijoiden opintotukiasioita. Mikäli olet esimerkiksi lukio- tai ammattikouluopiskelija voit etsiä lisäinfoa Suomen Kelan sivuilta tai  Ruotsin CSN:n suomenkielisiltä sivuilta.

Jos sinulla ei ole Suomen kansalaisuuden lisäksi myös Ruotsin kansalaisuutta, sinun pitää useimmissa tapauksissa hakea opintotukea opintoihisi Suomesta. Olet oikeutettu Ruotsin lukiolaisille suunnattuun opintorahaan (studiehjälp) tai korkeakouluopiskelijoille, aikuisopiskelijoille ja kansanopistolaisille suunnattuun opintotukeen (studiemedel) pääsääntöisesti vain siinä tapauksessa, että et ole tullut Ruotsiin opiskelun takia, vaan olet aiemmin esimerkiksi tehnyt Ruotsissa töitä tai sinulla on esimerkiksi jonkinlainen perheside tai avioliiton kautta muodostunut side Ruotsiin. Näistä poikkeussäännöistä ja erityiskriteereistä löydät lisää tietoa (vieläpä suomeksi!) CSN:n eli Centrala studiestödsnämndenin sivulta.


Kuva: Marika Pietilä

Ruotsin ja Suomen opintotukien erot


Ruotsissa opintotukiasioista vastaa siis CSN. Toisin kuin Suomessa, jossa Kansaneläkelaitos maksaa opiskelijoille vain opintorahan ja asumislisän, mutta ainoastaan takaa opintolainan, jonka pankit sitten maksavat, Ruotsissa valtio maksaa opiskelijoille myös opintolainan eli Ruotsissa opintolainaa ei haeta pankista. Erona Suomessa korkeakouluopintoihin saatavaan opintotukeen on myös se, että Suomessa opintojen rahoittaminen koostuu kolmesta palasta: 1. opintorahasta ja 2. asumislisästä (ei makseta takaisin) sekä 3. opintolainasta (pitää maksaa takaisin), mutta Ruotsissa opintotuki (studiemedel) koostuu vain kahdesta osasta: 1. opintorahasta (bidrag - ei makseta takaisin) ja 2. opintolainasta (lån - pitää maksaa takaisin). Ruotsissa saa myös Suomeen verrattuna suhteessa enemmän opintolainaa, mutta vähemmän opintorahaa.

Voit verrata Suomen ja Ruotsin opintotukia alla olevasta taulukosta. Taulukon summat kertovat, kuinka paljon korkeakouluopiskelija yleensä saa opintotukea opintoihinsa kotimaassaan kuukautta kohden. Kun suomalainen tai ruotsalainen lähtee ulkomaille opiskelemaan, hän saa yleensä kotimaastaan korotettua opintotukea. Tästä lisää aivan pian.


Opintotuen määrät Suomessa ja Ruotsissa kotimaassaan opiskeleville
*Suomen opintotukea koskevat summat koskevat opiskelijoita, jotka ovat
aloittaneet korkeakouluopintonsa 1.8.2014 tai myöhemmin.
**Ruotsi-sarakkeen summien eurokurssi on tarkistettu 31.10.2016


Opintotukea Suomesta Ruotsissa suoritettaviin opintoihin


Olet siis saanut opiskelupaikan, vaihto-opiskelupaikan tai muun vastaavan Ruotsista - onnea! On aika hakea opintotukea Kelalta. Opintorahan määrä on sama kuin jos opiskelisit Suomessa - siis 336,76 €/kk. Asumislisä taas on nyt asuntosi hinnasta riippumatta 210 euroa (eli vajaan kympin enemmän kuin se enimmillään olisi, jos opiskelisit Suomessa). Suurin ero Suomessa ja Ruotsissa opiskelemisen välillä onkin opintolainan määrässä. Kun opiskelet ruotsalaisessa korkeakoulussa, saat Kelalta kuukaudessa jopa 700 € opintolainatakauksen eli 300 € enemmän kuin saisit, jos opiskelisit Suomessa (vrt taulukko yllä).

Mitä minun pitää lähettää Kelaan saadakseni opintotukea opiskeluihini ruotsalaisessa koulussa?


Sen lisäksi, että sinun pitää täyttää opintotukihakemus ja palauttaa se Kelaan joko paperilla tai netissä, sinun pitää lähettää Kelaan myös todistus oppilaitokseen hyväksymisestä. Tavallisesti sinun ei kuitenkaan tarvitse lähettää todistusta oppilaitoksen julkisen valvonnan alaisuudesta, koska Kelan mukaan heillä on lista useimmista Ruotsin oppilaitoksista.

Joka lukuvuoden alussa sinun pitää lähettää läsnäolotodistus (tästä käy ilmi, että olet ilmoittautunut ja sinut on hyväksytty kyseisen lukuvuoden tai lukukauden kursseille) ja joka lukuvuoden päätteeksi sinun pitää lähettää Kelaan myös todistus kuluneen lukuvuoden opintosuorituksistasi, jotta Kela voi seurata, että olet todella suorittanut tuen saamiseksi vaadittavan opintopistemäärän.

Mikäli teet töitä Ruotsissa opiskelusi ohella, sinun tulee lähettää Kelalle selvitys kyseisistä tuloista. Mikäli taas teet töitä Suomen puolelle ja maksat siis näistä tuloista verot Suomeen, sinun ei tarvitse lähettää selvitystä asiasta, koska Kela saa tiedot muutenkin Suomen Verohallinnolta. Voit joutua lähettämään myös joitain muita liitteitä. Listan mahdollisesti tarvittavista liitteistä löydät Kelan sivulta.

Olen valmistunut Ruotsista - onko minulla oikeus opintolainavähennykseen tai -hyvitykseen?


Opintolainavähennys ja opintolainahyvitys tarkoittavat käytännössä sitä, että jos olet ottanut Suomesta opintolainaa tarpeeksi suuren summan, et joudu maksamaan kaikkea takaisin, vaan saat osan lainasta anteeksi.

Opintolainavähennys koskee sinua, joka olet aloittanut vähennykseen oikeuttavat korkeakoulututkintosi joskus aikavälillä 1.8.2005-1.8.2014. Lisäksi sinulle on pitänyt kertyä opintolainaa yli 2500 euroa ja sinun on pitänyt suorittaa tutkintosi määräajassa (tässä tapauksessa tutkinnolla tarkoitetaan alempaa tai ylempää korkeakoulututkintoa, ammattikorkeakoulututkintoa tai ylempää ammattikorkeakoulututkintoa). Opintolainavähennystä voi saada 30 prosenttia siitä opintolainan määrästä, joka ylittää vaaditun 2500 euron opintolainan määrän. (Esimerkki: Sinulla on opintolainaa 10 000 euroa. Olet oikeutettua saamaan vähennystä 30 prosenttia 7 500 eurosta eli saat opintolainavähennystä 2 250 euroa.)

Sinä, joka jäät opintojesi jälkeen Ruotsiin asumaan et kuitenkaan voi saada opintolainavähennystä niin kauan, kun teet työtä Ruotsissa ja maksat veroa Ruotsiin. Opintolainavähennys maksetaan nimittäin niin, että kun alat lyhentää opintolainaasi, maksat opintolainavähennyksesi verran vähemmän veroa. Tämä edellyttää siis sitä, että sinun pitäisi maksaa veroa Suomeen, jotta voisit saada rahat verotuksessa takaisin. Menetät kokonaan oikeutesi opintolainavähennykseen, jos et maksa veroja Suomeen tutkinnon suorittamisvuotta seuraavien 15 vuoden aikana.

Lisää tietoa opintolainavähennyksestä löydät tältä Kelan sivulta.

Opintolainahyvitys taas koskee sinua, joka olet aloittanut ensimmäiset korkeakouluopintosi 1.8.2014 tai myöhemmin. Myös tässä tapauksessa sinulle on pitänyt kertyä opintolainaa yli 2500 euroa ja ja sinun on pitänyt suorittaa tutkintosi määräajassa (tässä tapauksessa tutkinnolla tarkoitetaan alempaa tai ylempää korkeakoulututkintoa, ammattikorkeakoulututkintoa tai ylempää ammattikorkeakoulututkintoa). Opintolainahyvitystä voit saada jopa 40 prosenttia siitä summasta, joka ylittää 2500 euroa.

Toisin kuin opintolainavähennystä opintolainahyvitystä voit saada myös sinä, joka jäät opiskelujesi jälkeen asumaan ja töihin Ruotsiin. Kela nimittäin maksaa opintolainahyvityksen suoraan pankille eli Kela lyhentää opintolainaa puolestasi opintolainahyvityksen verran.

Lisää opintolainahyvityksestä löydät tältä Kelan sivulta.

sunnuntai 30. lokakuuta 2016

Miten haen opiskelemaan ruotsalaiseen korkeakouluun?

Haku ruotsalaisiin korkeakouluihin (sekä ammattikorkeakouluihin että yliopistoihin) tapahtuu antagning.se-sivustolla. Moniin tutkinto-ohjelmiin haku tapahtuu sekä syksyisin, jolloin opinnot alkavat kevätlukukaudella tammikuussa, että keväisin, jolloin opinnot taas alkavat tavalliseen tapaan kesälomien jälkeen syksyllä. Hakuajan kesto on yleensä noin kuukauden verran. Tämän jälkeen hakemukset käydään läpi, ja sinun kannattaa seurata aktiivisesti sähköpostiasi, sillä kun hakemuksesi on tarkistettu, tulet saamaan viestin, jossa sinua pyydetään tarkastamaan, että kaikki on oikein.

Tässä vaiheessa voidaan esimerkiksi huomata, jos sinulta puuttuu jokin tärkeä todistus, asiakirja tai vaikkapa motivaatiokirje, joka sinun olisi pitänyt lähettää hakemuksesi mukana. Antagning-sivustolta näet myös, milloin on sista kompletteringsdag eli viimeinen mahdollinen päivä täydentää hakemustasi ja lähettää puuttuvat tiedot ja/tai asiakirjat. Kyseisen päivän jälkeen kuluu enää vain noin viikon verran, kunnes saat ilmoituksen, saitko opiskelupaikan vai et. HUOM! Muista myös, että tämän jälkeen sinulla on vain vajaat pari viikkoa aikaa ilmoittaa, otatko opiskelupaikan vastaan vai et. Jos unohdat tämän, menetät paikkasi.


Kuva: Marika Pietilä


Mitä vaatimuksia minun pitää täyttää, jotta saisin opiskelupaikan?


Kaikilla korkeakouluhakijoilla pitää Ruotsissa olla ns. grundläggande behörighet eli pitää täyttää ns. perustason vaatimukset, jotta voi hakea ja tulla hyväksytyksi opintoihin. Suomen kansalaiselle tämä tarkoittaa sitä, että sinulla pitää olla
  1. Lukion päättötodistus ja ylioppilastodistus tai tutkintotodistus ammatillisesta perustutkinnosta
  2. Ruotsin ja englannin taitojesi pitää olla riittävät
  3. Sinulla pitää olla tarpeeksi paljon opintoja matematiikasta (tämä koskee vain sinua, joka olet valmistunut lukiosta vuonna 2010 tai myöhemmin)
Mikä sitten tarkoittaa, että ruotsin ja englannin kielitaitosi on riittävää? Suomalaiselta hakijalta vaaditaan, että olet lukenut ruotsia vähintään viisi kurssia lukiossa (kuusi siinä tapauksessa, että olet käynyt lukion ennen vuotta 1996). Outoa kyllä, jos äidinkielesi on ruotsi, ei kuitenkaan ole riittävää, että merkitset sen äidinkieleksesi, vaan myös sinun pitää tässä tapauksessa todistaa kielitaitosi todistuksella.

Mitä taas tulee englannin kielitaitoon, sinun on pitänyt lukea vähintään kahdeksan kurssia englannin pitkän oppimäärän kursseja lukiossa ja/tai kirjoittaa englannin pitkä oppimäärä ylioppilaskirjoituksissa.

Vielä lopuksi matematiikasta: Jos siis olet valmistunut lukiosta vuonna 2010 tai myöhemmin, sinulta edellytetään myös matematiikasta vähimmäismäärää, joka Suomen osalta tarkoittaa, että olet opiskellut ainakin matematiikan lyhyen oppimäärän.

Voinko hakea ruotsalaiseen korkeakouluun ammattikoulupohjalta?


Kyllä voit, mutta sinun pitää tässäkin tapauksessa pystyä todistamaan, että täytät ruotsin kielelle asetetut vaatimukset.

En täytä kaikkia vaatimuksia - onko peli menetetty?


Ei, toivoa on. Voit nimittäin aina täydentää osaamistasi ja saavuttaa siten hakukelpoisuuden.

  • Minulla ei ole todistusta vaadittavista ruotsin taidoista: Voit tehdä ruotsin kielitaitotestin nimeltä TISUS ja osoittaa sen avulla kielitaitosi. Sinun ei välttämättä pidä matkustaa edes Ruotsiin tehdäksesi testin, vaan voit tehdä sen jo Suomessa. Sinun pitää kuitenkin ilmoittaa kiinnostuksestasi tehdä testi tällä sivulla, jotta testi voitaisiin järjestää Suomessa tai muussa maassa, jossa parhaillaan oleskelet. Mahdollisia suorituspaikkoja voivat olla esimerkiksi Ruotsin konsulaatit ja suurlähetystöt sekä yliopistot, joissa voi opiskella ruotsia.
  • Minulla ei ole todistusta vaadittavista englannin taidoista: Voit suorittaa esimerkiksi jomman kumman seuraavista englannin kielikokeista: TOEFL tai IELTS. Lisää tietoa vaihtoehdoista ja pistevaatimuksista löydät täältä.
  • Minulla ei ole vaadittavaa lukio- tai ammatillista koulutusta: Voit suorittaa opintoja esimerkiksi Suomessa aikuislukiossa tai Ruotsissa komvuxissa, joka tarkoittaa aikuiskoulutusta eli siellä voit suorittaa aikuisiällä peruskoulu- ja lukio-opintoja.

Mikä ihmeen högskoleprovet? Pitääkö minun suorittaa sekin?


Ei, sinun ei ole pakko suorittaa högskoleprovetia eli korkeakouluvalmiuttasi mittaavaa koetta. Sen sijaan voit saada lisähyötyä sen suorittamisesta. Ruotsissa korkeakouluopintoihin voi hakea nimittäin kahden eri järjestelmän kautta, jotka ovat betygsurval (tässä tapauksessa valinta tehdään todistuksen arvosanojen perusteella) ja provurval (tässä tapauksessa valinta tehdään högskoleprovetin perusteella). Korkeakoulukokeen avulla voit parantaa mahdollisuuksiasi päästä johonkin erityisen suosittuun koulutukseen, jos arvosanojesi keskiarvo ei riitä. Korkeakoulukokeen voit suorittaa Ruotsissa, mutta joinain vuosina sen on voinut suorittaa myös Vaasassa tai Maarianhaminassa, joten nämäkin vaihtoehdot kannattaa selvittää. Lisää tietoa kokeesta löydät täältä.


Mitä muita kriteereitä minun pitää täyttää?


Yllä olen kertonut perustason vaatimuksista (grundläggande behörighet), jotka kaikkien korkeakouluihin pyrkivien pitää täyttää. Näiden lisäksi kouluihin on usein ainekohtaisia vaatimuksia eri aineiden kurssimääristä. Otetaan esimerkkinä vaikkapa monen suomalaisen Tukholman yliopistolla opiskelema aine företagsekonomi. Paitsi grundläggande behörighet sinulla pitää olla myös särskild behörighet eli sinun pitää selvitä myös erityisistä, alakohtaisista vaatimuksista. Tätä tekstiä kirjoittaessani (lokakuu 2016) näitä vaatimuksia ovat "Engelska B, Matematik C och Samhällskunskap A eller Engelska 6, Matematik 3b eller 3c och Samhällskunskap 1b eller 1a1+1a2".

Jotta hakija nyt tietäisi, vastaavatko hänen suomalaiset lukio-opintonsa näitä vaatimuksia, hänen pitää mennä UHR:n eli Universitets och högskolerådetin sivulle ja tehdä vertailu siellä. Linkistä löytyvästä taulukosta käy ilmi, että englannista vaaditaan suomalaisesta lukiosta vähintään 8 pitkän oppimäärän lukiokurssin suorittamista tai ylipäänsä englannin pitkää oppimäärää. Matematiikasta taas lyhyt oppimäärä riittää tähän aineeseen. Yhteiskuntatiedettä pitää puolestaan olla takana vähintään kaksi lukiokurssia.

Jos haet ylempään korkeakoulututkintoon (maisteriksi, joka voi olla joko yksivuotinen magisterexamen tai kaksivuotinen masterexamen, hakuun vaikuttaa sinun kandidaatin tutkintosi ja lisäksi sinun pitää täyttää edellä mainitut kielitaitovaatimukset ruotsin ja englannin osalta. Toisinaan vaaditaan myös esimerkiksi motivaatiokirje. Selvitä tällaiset asiat antagning.se-sivustolla kyseisen koulutuksen kohdalta.


Okei, olen käynyt lukion - miten todistukseni arvosanat pisteytetään Ruotsissa?


Niin, mikä siis on todistukseni arvosanojen ruotsalainen keskiarvo, joka vaikuttaa siihen, valitaanko minut haluamaani koulutukseen todistuksen perusteella eli aiemmin mainitussa betygsurvalissa? Lukion päättötodistuksesi kaikkien aineiden keskiarvon ja ylioppilastodistuksesi yleisarvosanan perusteella sinulle lasketaan nk. meritvärde, joka sijoittuu 10 ja 20 välille. Jos olet utelias oman meritvärdesi suhteen jo etukäteen voit laskea sen UHR:n sivulta löytyvän laskukaavion avulla myös itse. Vielä selkeämmät ja sitä paitsi suomenkieliset ohjeet laskutoimitukseen löydät Uppsalan suomalaisten opiskelijoiden blogista täältä.


Hienoa, täytän kaikki kriteerit! Mitä minun pitää lähettää ja minne?


Jokaisen suomalaisen, jolla ei ole ruotsalaista henkilötunnusta, pitää joko skannata ja ladata kopio passistaan antagning.se-portaaliin tai vaihtoehtoisesti lähettää siitä oikeaksi todistettu kopio Antagningsservicen postiosoitteeseen Östersundiin. Oikeaksi todistaminen (vidimera) tarkoittaa, että jonkun toisen henkilön (vaikka äidin, isän tai kaverin) pitää kirjoittaa kopioon allekirjoituksensa, nimenselvennyksensä sekä puhelinnumero, josta hänet tavoittaa.

Lisäksi:

  • Lukion käynyt: Lataa portaaliin lukion päättötodistuksesi ja ylioppilastutkintotodistuksesi tai lähetä postitse niiden kopiot
  • Ammattikoulun käynyt: Lataa portaaliin tutkintotodistus ammatillisesta 120 opintoviikon perustutkinnosta TAI tutkintotodistus ammatillisesta 180 osaamispisteen perustutkinnosta sekä opintorekisteriotteesi kaikista arvosanoistasi ja aineista, jotka sisältyvät tutkintoosi. Voit myös ottaa dokumenteista kopiot ja lähettää ne postitse.

Mikäli joudut täydentämään hakukelpoisuuttasi esimerkiksi kielikokeiden todistuksilla, muista ladata myös ne portaalin tai lähettää niiden kopiot.

HUOM! Mikäli lähetät paperikopioita postitse, sinun tulee kirjoittaa ilmoittautumisnumerosi (anmälningsnummer) tai ruotsalainen henkilöllisyystunnuksesi (personnummer) siinä tapauksessa, että sinulla on sellainen, joka ikiseen paperiin. Lisäksi JOKAINEN lähettämäsi paperi pitää olla oikeaksi todistettu (vidimerad).

Kopiot lähetät osoitteeseen:

Antagningsservice
FE 20101
839 87 Östersund

Tämä teksti antaa perustiedot hakuprosessiin - mistä voin lukea lisää?


Suomenkielinen sivusto Maatieto.net kuvailee hyvin yksityiskohtaisesti ruotsalaista koulujärjestelmää, hakukriteereitä ja paljon muuta.



sunnuntai 9. lokakuuta 2016

Miten käy sosiaaliturvalleni, kun muutan Ruotsiin?

Jo lyhyeksikin aikaa Ruotsiin muuttaessasi, siirryt pääsääntöisesti Suomen sosiaaliturvasta Ruotsin sosiaaliturvaan. Tämä johtuu siitä, että molemmat maat kuuluvat EU:hun, joten yleiskäytäntöä siitä, että alle vuodeksi ulkomaille muuttaessa Suomen kansalainen säilyy Suomen sosiaaliturvan piirissä ei Ruotsiin muuttaessa sovelleta. Vaikka sosiaaliturvasi katkeaisi Suomen päästä automaattisesti, kun muutat, sinun tulee kuitenkin muistaa, että et siirry samalla tavalla automaattisesti Ruotsin sosiaaliturvaan, vaan sinun pitää hakea oikeutta siihen. Ohjeet tähän löydät tämän tekstin lopusta. Muista, että et voi myöskään kuulua samaan aikaan sekä Suomen että Ruotsin sosiaaliturvaan.

Kuva: Marika Pietilä



Tilanteita, joissa säilytät Suomen sosiaaliturvasi


Kuten sanottu, todennäköisin vaihtoehto on, että muuttaessasi Ruotsiin Suomen sosiaaliturvasi katkeaa ja siirryt Ruotsin sosiaaliturvan alaisuuteen. Oikeudestasi Suomen sosiaaliturvaan päättää Kela ja Ruotsiin muuttaessasi sinun tuleekin ilmoittaa muutostasi Kelaan, jotta he voivat arvioida oikeutesi Suomen sosiaaliturvaan muuttosi jälkeen. Seuraavissa tilanteissa oikeutesi Suomen sosiaaliturvaan voi kuitenkin säilyä, vaikka muutatkin Ruotsiin:

1. Jos suomalainen työnantajasi lähettää sinut työkomennukselle Ruotsiin. Tällöin työnantajasi pitää hakea sinulle ennen Ruotsiin lähtöäsi Eläketurvakeskuksesta todistus, josta käy ilmi, että kuulut Suomen sosiaaliturvaan Ruotsissa työskentelysi ajan. Lisää tietoa Kelan sivulla.

2. Jos muutat Ruotsiin opiskelemaan tai tutkijaksi. Tällöinkin sinun pitää kuitenkin ilmoittaa Kelaan, että muutat ulkomaille (Ruotsiin) ja hakea oikeutta Suomen sosiaaliturvaan opintojesi ajaksi. (Vaikka luopuisitkin Suomen sosiaaliturvasta, voit silti olla oikeitettu saamaan opintotukea Suomesta.) On myös tärkeää muistaa, että jos teet opiskelun ohella töitä tai jos teet esimerkiksi kesätöitä lukukausien välillä tämä vaikuttaa oikeuteesi Suomen sosiaaliturvaan, ja siksi sinun tulee opiskelijana aina ilmoittaa Kelalle työnteostasi Ruotsissa. Lisää tietoa opiskelijan sosiaaliturva-asioista Ruotsiin muuttaessa löydät Kelan sivulta.

3. Jos olet eläkeläinen ja muutat Ruotsiin lyhyemmäksi ajaksi kuin yhdeksi vuodeksi. Älä kuitenkaan unohda ilmoittaa Kelaan muutostasi. Tietoa siitä, mitä tapahtuu, jos päätätkin jäädä Ruotsiin pidemmäksi aikaa kuin vuodeksi, löydät tältä Kelan sivulta.

Myös muita poikkeuksia saattaa olla esimerkiksi, jos muutat Ruotsiin niin sanotusti perheenjäsenenä, mutta näistä asioista löydät yksityiskohtaisempaa tietoa tältä Kelan sivulta.

Entä jos sairastun Ruotsissa, mutta kuulun Suomen sosiaaliturvaan?


Hyvä kysymys! Vastaus on kuitenkin varsin helppo: Koska Suomi ja Ruotsi ovat molemmat EU-maita, sinun kannattaa jo Suomesta lähtiessäsi hakea eurooppalaista sairaanhoitokorttia. Tällä kortilla saat Ruotsissa hoitoa samaan hintaan kuin ruotsalainen. (Esimerkiksi perus terveyskeskusmaksu on tällä hetkellä 200 kruunua (noin 21,52 euroa) yhtä lailla ruotsalaiselle kuin EU-kansalaisellekin.) Eurooppalainen sairaanhoitokortti on sinulle täysin ilmainen ja tilaat sen Kelasta, joko puhelimitse 020 692 203 tai netistä Kelan asiointipalvelusta. Kortti on voimassa kaksi vuotta.

Toisaalta jos olet muuttanut kirjasi Ruotsiin eli olet folkbokförd Ruotsissa, ja olet saanut ruotsalaisen henkilötunnuksen sinulla on oikeus ruotsalaiseen sairaanhoitoon samoilla ehdoilla ja samaan hintaan kuin kaikilla muillakin Ruotsissa asuvilla, vaikka sinulla ei muuten olisi oikeutta Ruotsin sosiaaliturvaan. Näin ollen, jos käyt Skatteverketissä vaihtamassa kirjasi Ruotsiin heti Ruotsiin muuttaessasi, et välttämättä tarvitse lainkaan eurooppalaista sairaanhoitokorttia.

Entä miten saan oikeuden Ruotsin sosiaaliturvaan?


Kuten yllä totesin, saat oikeuden sairaanhoitoon samaan hintaan ja samoilla ehdoilla kuin Ruotsin kansalaiset jo silloin, kun hankit ruotsalaisen henkilötunnuksen Skatteverketistä. Tämä ei kuitenkaan tarkoita vielä sitä, että kuuluisit kokonaan Ruotsin sosiaaliturvan piiriin, vaan saadaksesi kuuluvuuden Ruotsin sosiaaliturvaan sinun pitää hakea sitä täyttämällä Försäkringskassan eli vakuutuskassan lomake Uppgifter för utredning av försäkringstillhörighet ja lähettämällä sen lomakkeessa lukevaan osoitteeseen. Voit tulostaa kyseisen lomakkeen täältä. Saatuasi kuuluvuuden Ruotsin sosiaaliturvaan saat esimerkiksi käydä edullisemmin hammaslääkärissä ja esimerkiksi äitiys- ja isyyslomarahat maksetaan sinulle vakuutuskassasta.

Huom! Tiesitkö, että sinulla on oikeus saada suomenkielistä palvelua Försäkringskassasta? Tältä Försäkringskassan sivulta voit varata itsellesi puhelun Försäkringskassaan suomenkieliselle asiakaspalvelijalle. Myös osa viranomaisen lomakkeista on saatavilla Suomeksi heidän nettisivuillaan.

perjantai 30. syyskuuta 2016

ID-kortti eli ruotsalainen henkilöllisyystodistus

Mihin tarvitsen ruotsalaista henkilöllisyystodistusta?


Ruotsalaista henkilöllisyystodistusta eli yleensä aluksi ID-korttia tarvitset esimerkiksi, kun haluat ruotsalaisen pankkitilin tai haet reseptilääkkeitä apteekista tai kun haluat vaikkapa hakea postipaketin postista. Posti hyväksyy myös esimerkiksi suomalaisen EU-passin ja apteekeissakin sen pitäisi yleensä käydä. Pankkitilin avaaminen sen sijaan on mutkikkaampi juttu. Jotkut pankit hyväksyvät joissain tapauksissa suomalaisen passin, mutta useimmiten ne vaativat ruotsalaisen henkilöllisyystodistuksen kuten Skatteverketin ID-kortin, ruotsalaisen passin tai ruotsalaisen ajokortin.

Joissain tapauksissa saatat vielä pystyä avaamaan ruotsalaisen tilin netissä esimerkiksi nettisivujen kautta, mutta kun itse pankkikortti pitäisi hakea, vaaditaankin jo ruotsalaista henkilöllisyystodistusta. Näin ollen erityisesti pankkiasiointia ajatellen ruotsalainen henkilöllisyystodistus on suositeltava, mutta se helpottaa elämääsi muutenkin: jo pelkästään dvd:n vuokraaminen videovuokraamosta tai kaupan kanta-asiakkuus voi olla ID-kortin takana.

Kuva: Marika Pietilä


Millainen henkilöllisyystodistus?


Yleisimmät vaihtoehdot ruotsalaiseksi henkilöllisyystodistukseksi ovat esimerkiksi juuri yllä mainitsemani ruotsalainen passi, ajokortti tai Skatteverketin eli veroviraston ID-kortti. Ruotsalaisen passin voit kuitenkin saada vasta, kun olet ruotsin kansalainen ja siihen vaaditaan pohjoismaan kansalaiselta vähintään kahden vuoden kirjoilla olo Ruotsissa (lisää Ruotsin kansalaisuuden hankkimisesta tulen kirjoittamaan myöhemmin tässä blogissa).

Jos haluat vaihtaa suomalaisen ajokorttisi ruotsalaiseen, sekin onnistuu Trafikstyrelsenin eli Liikennehallituksen päätöksellä. Tämä maksaa kuitenkin kaikkineen 380 kruunua (myös suomalaisen ajokortin vaihtamisesta ruotsalaiseen on luvassa lisää myöhemmin tässä blogissa).

Yleisin vaihtoehto on kuitenkin hankkia 400 kruunua maksava ID-kortti Skatteverketista.

ID-kortin hankit näin:


1. Sinun tulee ensinnäkin täyttää seuraavat ehdot:
  • Sinun pitää olla kirjoilla (folkbokförd) Ruotsissa
  • Sinun pitää olla vähintään 13-vuotias
  • Sinun pitää maksaa ETUKÄTEEN 400 kruunun hakemusmaksu JA sinulla pitää olla mukana kuitti tai tiliote, josta käy ilmi, että olet todella suorittanut maksun (tiedot tilinumerosta ja maksamisesta löydät Skatteverketin sivulta.
  • Sinulla pitää olla mukana käypä henkilöllisyystodistus (HUOM! Vain suomalainen passi on käypä, esim. Kelan kuvallinen kortti ei käy)
  • Jos et ole täysi-ikäinen, ota mukaasi myös huoltajasi hyväksyntä.

2. Kun täytät yllä mainitut ehdot, sinun pitää mennä paikan päälle Skatteverketin konttoriin, jotta voit hakea korttia. Vain tällä Skatteverketin sivulla mainitut konttorit myöntävät ID-kortteja.

3. Ota mukaan Skatteverketiin:
  • Kuitti suoritetusta maksusta
  • Suomalainen passisi

4. Mitä tapahtuu Skatteverketissä?
  • Täytät ID-kortti-hakemuksen
  • Sinut mitataan (koska pituutesi tulee näkyviin ID-korttiin)
  • Sinut valokuvataan korttia varten
  • Allekirjoitat hakemuksesi

Miten saan valmiin ID-korttini?


ID-kortin hakemisesta sen saamiseen kestää noin kaksi viikkoa. Kun korttisi on valmis, saat siitä tiedon kirjeitse. Kirje on kaksiosainen. Ensimmäinen osa on niin kutsuttu aviseringsbrev eli ilmoituskirje, jonka tarvitset mukaasi, kun menet hakemaan valmista korttiasi Skatteverketista. Viraston sivuilla ei erikseen lue, että mukaan pitäisi ottaa myös henkilöllisyystodistus, mutta passin ottaminen mukaan ei varmasti ole pahitteeksi tässäkään tapauksessa.

Kirjeen toisessa osassa sinulle annetaan pin- ja puk-koodit. Nämä ovat e-legitimationia eli sähköistä tunnistautumista (lisää sähköisestä tunnistautumisesta myöhemmin tässä blogissa) varten netissä esimerkiksi terveydenhoito-, vero-, osoitteenmuutos- ja pankkiasioita varten. Säilytä näitä yhtä tarkasti kuin vaikkapa verkkopankkitunnuksiasi. Pin- ja puk-koodikirjettä et tarvitse mukaasi Skatteverketiin, kun menet hakemaan ID-korttiasi.

HUOM! ID-korttisi on voimassa 5 vuotta, ja sinun tulee itse hakea uutta hyvissä ajoin ennen sen vanhenemista, mikäli edelleen asut Ruotsissa ja tarvetta on.

tiistai 20. syyskuuta 2016

Miten löydän vuokra-asunnon Ruotsista?

Edeltävässä blogi-tekstissä käsittelin sitä, millaisia vuokra-asumisvaihtoehtoja Ruotsissa on tarjolla. Tässä tekstissä kerron saman jaon mukaisesti, miten ja mistä voit hankkia itsellesi vuokra-asunnon muuttaessasi Ruotsiin. Jos termit förstahandskontrakt, andrahandskontrakt, inneboende ja korridorrum eivät ole sinulle tuttuja entuudestaan, tarkista kuvaukset aiemmasta blogi-tekstistä.

Förstahandskontraktin hankkiminen

Eli näin saat vakituisen vuokra-asunnon

Suomessa olemme tottuneet siihen, että pistämme ilmoituksen nettiin tai lehteen tai näemme sellaisen siellä, olemme yhteydessä vuokranantajan kanssa ja allekirjoitamme joko määräaikaisen tai toistaiseksi voimassa olevan vuokrasopimuksen. Ruotsissa homma ei mene näin. Mikäli haluat toistaiseksi voimassa olevan vuokrasopimuksen eli siis pysyvämmän asumisratkaisun kuin joitain kuukausia tai pari vuotta, se tarkoittaa, että sinun on useimmissa tapauksissa saatava käsiisi niin kutsuttu förstahandskontrakt eli "ensi käden vuokrasopimus" ja sen saamiseksi sinun on rekisteröidyttävä joko oman paikkakuntasi kunnalliseen asuntojonoon tai jonkin paikkakunnallasi toimivan yhtiön asuntojonoon.

Huomioi kuitenkin, että suurkaupungeissa kuten vaikkapa Tukholmassa, Göteborgissa ja Malmössä asuntojonot saattavat olla varsinkin suosituimmille alueille jopa vuosien mittaisia, Tukholmassa paikoitellen jopa lähes parinkymmenen vuoden mittaisia, joten vuokra-asunnon hankkiminen tällä keinolla on pitkän aikavälin ratkaisu ja vaatii kärsivällisyyttä. Tukholmassa monet vanhemmat ovat esimerkiksi laittaneet lapsensa asuntojonoon jo näiden ollessa pieniä, jotta nämä olisivat jonon etunenässä lentäessään pois kotipesästä.

Eri vuokraoikeuksien (hyresrätt) tarjoajien säännöissä on myös eroja. Toiset jonot ovat ilmaisia ja toiset maksavat esimerkiksi tietyn summan per vuosi. Joissakin jonoissa jonotusaika määrittelee, missä järjestyksessä asunnon voi saada, toisissa jonoissa taas pätee "först till kvarn" -periaate eli nopeat syövät hitaat: se joka on ensimmäisenä paikalla, kun asunto vapautuu, saa asunnon. Lue siis huolella valitsemasi asuntojonon säännöt.

Esimerkkejä asuntojonoista:


Tukholma:

Kunnallinen bostadsförmedlingenin asuntojono: https://bostad.stockholm.se
Aftonbladetin tekemä listaus Tukholman alueen asuntojonoista: http://www.aftonbladet.se/nyheter/article10427787.ab

Göteborg:

Kunnallinen asunnonvälitysjono: https://nya.boplats.se
Bostadengoteborg.se-sivuston listaus Göteborgin alueen asuntojonoista (sivun oikeassa marginaalissa): http://www.bostadengoteborg.se

Malmö:

Kunnallinen asunnonvälitysjono: https://www.boplatssyd.se
Jagvillhabostad.nu-sivuston listaus Malmön alueen asuntojonoista: http://bit.ly/2cD1AoE

Sivustoja, joille kootaan vapaita förstahandskontrakt-asuntoja:

https://www.hyrabostad.se (valtakunnallinen, kerää tietoja vapaana olevista förstahandskontrakteista)
https://hyradirekt.se (keskittyy Tukholman alueeseen, kerää tietoja sekä vapaana olevista första- että andrahandskontrakteista)


Kuva: Marika Pietilä


Andrahandskontraktin tai inneboende-sopimuksen hankkiminen

Eli näin saat väliaikaisen vuokra-asunnon tai -huoneen

Andrahandskontraktin eli "toisen käden vuokrasopimuksen" tai inneboende-huoneen hankkiminen käy varsinkin isoilla paikkakunnilla nopeammin kuin förstahandskontraktin saaminen. Silti näistäkin sopimuksista käydään kovaa kilpailua, joten nopeus on valttia. Sinulla on ehdottomasti etulyöntiasema, jos satut jo tuntemaan jonkun Ruotsissa, joka on halukas vuokraamaan asuntonsa sinulle, sillä monet asunnot päätyvät vuokralle suhteilla, eivätkä siten koskaan ilmesty yleisille markkinoille.

Harva meistä kuitenkaan Ruotsiin muuttaessaan tuntee täältä jo jonkun ja vielä harvemmalla käy niin hyvä mäihä, että kyseinen henkilö sattuisi vielä juuri olemaan vuokralaisen tarpeessa. Niinpä asuntoa voi metsästää esimerkiksi erilaisilta nettisivuilta kuten Ruotsin suurimmalta osto- ja myyntisivustolta Blocketista tai vaikkapa Bostad direkt -sivustolta.

Blocketissa pääset selaamaan vuokranantajien ilmoituksia ilmaiseksi, mutta ilmoituksia tulee varsinkin suurkaupungeissa niin runsaasti ja asuntopula on niissä niin kova, että saat todella olla kärppänä, mikäli mielit saada asunnon tällä tavalla. Oman ilmoituksen laittaminen Blocketiin maksaa (125 kruunua / 2 kuukautta), mutta tällöin kasvatat myös mahdollisuuksiasi löytää asunnon, sillä kaikki vuokranantajat eivät laita asuntojaan tarjolle Blocketiin, vaan voivat mieluummin ottaa yhteyttä suoraan luotettaviksi kokemiinsa asunnonhakijoihin.

Bostad direkt -sivusto on hieman pienempi, mutta myös ilmainen, ja sinne vaaditaan rekisteröityminen.

Mainitsemieni sivustojen lisäksi nettiä selaamalla löydät varmasti myös monia muita hyviä sivustoja ja lisäksi Facebookissa on lukuisia asunnonvälitysryhmiä. Esimerkiksi Tukholmassa on ryhmä Lägenheter i Stockholm (vastaavanlaisia ryhmiä löytyy usealle muullekin paikkakunnalle) ja itse perustamani ryhmä Koti Tukholmasta, jossa etenkin Suomesta kotoisin olevat mutta myös muutkin voivat ilmoitella keskenään vuokra-asunnoista ja vuokra-asuntojen hakemisesta sekä kysellä asumiseen liittyviä vinkkejä.

Miten saan opiskelija-asunnon?


Opiskelija-asuntoon pääset useimmiten käsiksi rekisteröitymällä oman opiskelukaupunkisi opiskelija-asuntosäätiön jonoon. Tällaisia jonoja ovat esimerkiksi:


Tarkista tilanne siis myös omalta paikkakunnaltasi! Muista myös tarkistaa tarjoaako oma oppilaitoksesi opiskelijoilleen asuntoja.

Opiskelija-asunnon jonottaminen voi olla melko hidassoutuista puuhaa nimittäin jälleen kerran - anteeksi toistoni - etenkin suurkaupungeissa jonot ovat pitkiä. Niin kutsuttuihin korridor-huoneisiin jonot ovat kuitenkin hieman lyhyempiä, koska tällöin et saa käsiisi kokonaista yksiötä, vaan huoneen kylpyhuoneineen ja yhteisen jaetun keittiön muiden saman korridorin eli käytävän opiskelijoiden kanssa.

Mutta mitä voit tehdä odotellessasi jonossa? Voit turvautua edelliseen vaihtoehtoon eli yrittää saada toisen käden vuokrasopimuksen joko yksin tai kavereidesi kanssa tai voit yrittää päästä vaikkapa jonkun tädin inneboendeksi eli alivuokralaiseksi tyhjään huoneeseen. Opiskelijoille on myös suunnattu aivan omia asunnonhakusivuja kuten esimerkiksi Tukholmassa Akademisk kvart, joka välittää toisen käden vuokrasopimuksia nimenomaan opiskelijoille.

Kannattaa myös kysyä muilta ylempien vuosikurssien opiskelijoilta, josko joku heistä olisi lähdössä vaihto-opiskelijaksi. He vuokraavat usein mielellään opiskelija-asuntonsa eteenpäin vaihtonsa ajaksi jollekin toiselle opiskelijalle, ja kun olet päässyt näin vaikkapa puoleksi vuodeksi opiskelijakerrostaloon asumaan, voit käyttää sijaintisi hyväksi ja kiinnittää kerrostalosi ilmoitustaululle lappusen, jossa peräänkuulutat jo seuraavaa vaihtoon lähtijää, ja näin saatat saada seuraavan muuton järjestymään kätevästi saman talon sisällä. Näin kävi kerran minullekin ja suosittelen vaihtoehtoa lämpimästi!

sunnuntai 18. syyskuuta 2016

Asunnon vuokraaminen Ruotsissa

Tässä kirjoituksessa käsittelen erilaisia vuokra-asumismuotoja Ruotsissa. Seuraavaksi ilmestyneessä blogi-kirjoituksessani taas kerron, miten ja missä voit päästä käsiksi vuokra-asuntoihin Ruotsissa.

Erilaiset vuokrasopimukset Ruotsissa


Ruotsissa voit asua vuokralla kolmella eri tavalla eli vuokraoikeutesi (hyresrätt) voi olla jokin seuraavista:

1. Förstahandskontrakt: Kyseessä on "ensi käden vuokrasopimus", mikä tarkoittaa sitä, että vuokraat asunnon suoraan kiinteistön omistajalta. Jos kyseessä on esimerkiksi kerrostaloasunto, vuokraat siis asunnon yleensä yritykseltä, joka omistaa koko talon (yrityksen puolestaan voi omistaa vaikka kunta). Omistajalla ei siis tässä tapauksessa tarkoiteta kyseisen asunnon asumisoikeuden (bostadsrätt) haltijaa, sillä kuten sanottu, hän omistaa asuntoon ainoastaan asumisoikeuden eikä itse kiinteistöä. Mikäli sinä tai perheesi kuitenkin vuokraatte tällä menettelyllä esimerkiksi omakotitalon, omistaja on tässä tapauksessa useammin kuitenkin yksityishenkilö kuin yritys.

Etuja ja haittoja:

+ Saat asua asunnossa niin kauan kuin haluat (mikäli olet kunnolla eli maksat sovitusti vuokrasi, etkä esimerkiksi toistuvasti häiritse naapureitasi).
+ Voit vaihtaa asunnon toiseen vuokraoikeuteen (hyresrätt), jos vain saat hyväksynnän vuokraisännältäsi eli kiinteistön omistajalta (esim. yritykseltä).
+ Sinulla on oikeus vuokrata asunto eteenpäin jollekulle muulle väliaikaisesti, jos sinun vaikka pitää muuttaa joksikin aikaa muualle opiskelujen tai töiden perässä. Tällöin sinä kuitenkin edelleen olet vastuussa vuokrasta ja asunnosta, vaikka vuokralaisesi olisikin se, joka vahingoittaisi asuntoa tai ei maksaisi ajallaan vuokraa.
+ Usein edullisempi kuin andrahandskontrakt.

- Usein jopa vuosien jonot ennen kuin pääset käsiksi förstahandskontraktiin.

Aina: Vähintään kolmen kuukauden irtisanomisaika, jos vuokranantaja irtisanoo sopimuksen.

2. Andrahandskontrakt: Kyseessä on nyt "toisen käden vuokrasopimus", mikä tarkoittaa sitä, että vuokraat asunnon joko asumisoikeuden haltijalta (bostadsrättsinnehavare) tai vuokralaiselta (hyresgäst), jolla puolestaan on jo vuokraoikeus (hyresrätt) kyseiseen asuntoon - et siis suoraan kiinteistön omistajalta kuten ensi käden vuokrasopimuksessa.

Jotta vuokranantajasi voisi vuokrata asuntonsa sinulle, hänen pitääkin ensin hankkia lupa vuokrata asuntonsa eteenpäin:
- Asumisoikeuden haltijan pitää kysyä lupa asumisoikeusyhdistykseltä (bostadsrättsförening)
- Vuokralaisen, joka vuokraa asuntoa eteenpäin, pitää kysyä lupa omalta vuokranantajaltaan (hyresvärd/hyresvärdinna)

Toisen käden vuokrasopimukset ovat usein määräaikaisia (bestämd tid), mutta ne voivat olla myös toistaiseksi voimassa olevia (tillsvidare), vaikka tämä onkin harvinaisempaa.

Etuja ja haittoja:

+ Usein nopeampi saada käsiinsä kuin förstahandskontrakt.

- Usein kalliimpi kuin förstahandskontrakt.
- Toistaiseksi voimassa olevat andrahandskontraktit ovat melko harvinaisia, joten andrahandskontrakt tarkoittaa sinulle useimmissa tapauksissa vain väliaikaista asumismuotoa.

Myös tässä sopimusmenettelyssä sinulla on vähintään kolmen kuukauden irtisanomisaika.


Kuva: Marika Pietilä


3. Inneboende: Asumismuoto, jossa asut jonkun luona. Tämä tarkoittaa, että vuokraat huonetta tai osaa kiinteistöstä, jossa myös vuokranantajasi (eli joko asumisoikeuden haltija tai asunnon ensisijainen vuokralainen) asuu kanssasi. Tämä asumismuoto on Ruotsissa etenkin suurkaupungeissa paljon yleisempi kuin Suomessa, ja tämä voi olla kätevä ja nopea ratkaisu ainakin väliaikaisesti monelle opiskelijalle tai nuorelle, sillä vuokra on tässä asumismuodossa runsaasti edullisempi kuin koko asunnon vuokratessa. Kun asut inneboendena, jaat usein asunnon yhteiset tilat kuten keittiön ja kylpyhuoneen, toisinaan myös esimerkiksi olohuoneen ja parvekkeen, vuokranantajasi kanssa.

Myös tässä sopimusmenettelyssä sinulla on vähintään kolmen kuukauden irtisanomisaika, mikäli vuokrasopimuksesi on toistaiseksi voimassa oleva. Jos vuokrasopimuksesi on määräaikainen, voit sopia vuokranantajasi kanssa myös lyhyemmästä irtisanomisajasta, mutta jos ette sitä erikseen sovi, vuokranantajan pitää tässäkin tapauksessa antaa sinun asua asunnossa vielä kolme kuukautta irtisanomisen jälkeen.

Etuja ja haittoja:

+ Yleensä edullisempi kuin muut vuokraamismuodot.
+ Nopea saada käsiinsä.

- Joudut jakamaan osan asumistiloistasi vuokranantajasi kanssa.

Opiskelijana sinulla on vielä neljäskin vuokra-asuntovaihtoehto


4. Korridor- eli "käytävähuone": Korridor-asuminen tarkoittaa, että muutat opiskelijakerrostaloon, jossa asut muiden opiskelijoiden kanssa samalla käytävällä ja teillä on yhteinen keittiö. Vuokraat tältä käytävältä huonetta, jossa sinulla yleensä on oma pieni wc/kylpyhuone. Vuokranantajasi on tällöin paikallinen opiskelijasuntosäätiö.

Esimerkkejä:
Tukholma: SSSB Stiftelsen Stockholms studentbostäder
Göteborg: Stiftelsen för Göteborgs studentbostäder, Chalmers studentbostäder

Opiskelija-asuntosäätiöitä on myös muilla paikkakunnilla, joten ota selvää oman paikkakuntasi opiskelija-asunnoista!

Joillain kouluilla saattaa olla tarjota myös omia vuokra-asuntoja ulkomaisille opiskelijoilleen esim. Kungliga tekniska högskolan KTH Tukholmassa tarjoaa opiskelija-asuntoja vaihto-opiskelijoilleen ja Karolinska Institutet housing tarjoaa väliaikaisia vuokra-asuntoja ulkomaisille opiskelijoilleen ja vieraileville tutkijoilleen.

Etuja ja haittoja:

+ Edullinen asumismuoto.
+ Kun olet hakenut luvan (tillstånd) opiskelijayhdistykseltä, voi yleensä vuokrata asunnon eteenpäin jollekulle toiselle opiskelijalle esimerkiksi vaihto-opiskelusi tai kesätöidesi ajaksi.

- Usein pitkät jonot.
- Jaat keittiön muiden opiskelijoiden kanssa ja osallistut keittiön ja käytävän yhteisiin siivousvuoroihin.

Miten siis löydän asunnon?

Tämä selviää toisesta blogi-tekstistäni, jonka löydät täältä.